Minun maisemani -kilpailun päätuomarina toimii Kimmo Ohtonen, 36 – vuotias toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja.

Kimmo Ohtonen

Kimmo Ohtonen

Minun maisemani -kilpailun päätuomari

Minun maisemani -kilpailun päätuomarina toimii Kimmo Ohtonen. Kimmo on juuri saanut valmiiksi toisen luontokirjansa Metsäkansan tarina. Se käsittelee metsäluontomme tilaa eri lajien kautta, pohtii luontosuhdettamme, sekä miltä luontomme tulevaisuus näyttää. Kirja julkaistaan 25.10. Edellinen teos Karhu -voimaeläin (Docendo) oli sekä Tieto-Finladia että Vuoden Luontokirja 2016 ehdokas. Julkaisutoiminnan lisäksi Kimmo on tuottanut myös valokuvanäyttelyitä mm. WWF Suomen kanssa yhteistyössä Narinkkatorilla 2016 Kylmää kaipaavat ja 2017 OutDoor-messuilla Metsänhenget. Tutustu Kimmoon osoitteessa: http://kimmoohtonen.fi

Kimmo on ollut myös mukana useissa TV-projekteissa, josta hän on myös tuttu suomalaisille. Tällä hetkellä Kimmo Ohtonen kirjoittaa ensimmäistä kaunokirjallista teostaan, joka julkaistaan helmikuussa (Otava). Edellisten lisäksi Kimmo on monessa mukana luonnonsuojelusta lasten oikeuksiin.

 

Tule mukaan onnittelemaan 100-vuotiasta Suomea

Suomi on muuttunut viimeisen 100 vuoden aikana valtavasti, luonto siinä samalla. Minun maisemani – kuvakisa avaa tuhansien ikkunoiden näkymät maamme monipuoliseen luontoon, kansallismaisemista lähiluonnon helmiin. Kuvakilpailuun osallistuneiden kuvien kautta näemme, miltä maassamme näyttää etelästä pohjoiseen, eri vuodenaikoina. Kilpailuun osallistuneiden kuvien kirjo on värikäs ja monipuolinen. Kilpailun taso on korkealaatuinen, mikä osoittaa, että valokuvaharrastus elää maassamme digitaalista kukoistusaikaansa. Se on hienoa!

Olen erittäin iloinen siitä, että Valtioneuvoston kanslia valitsi kampanjan osaksi osaksi virallista Suomi 100 hanketta. Voimmekin kaikki ole ylpeitä siitä, että olemme osana osallistujamäärältään Suomen historian suurinta luontovalokuvakilpailua.

Kuva liikuttaa. En olekaan yhtään yllättynyt, että Minun maisemani – sivua on katseltu jo lähes kaksi miljoonaa kertaa. Luonto on monille meistä äärimmäisen tärkeä, oleellinen osa arkeamme. Minun maisemani – kuvakilpailun perimmäinen merkitys onkin mielestäni tehdä kunniaa 100 vuotisen Suomen ainutlaatuiselle luonnolle. Yhteiselle luonnolle, jonka säilöminen tuleville sukupolville on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, kun katsomme eteenpäin Suomen seuraavaa 100 itsenäisyyden vuotta.

Vietetään aikaa kuvien äärellä, ihaillaan maamme luonnon kauneutta ja perehdytään kuvien kertomiin tarinoihin luonnosta. Luonto on tärkein yhteinen jaettavamme. Minun maisemani – kuvakilpailu kertoo tämän yli 35 tuhannen kuvan kautta.

Kaikki mukaan onnittelemaan 100-vuotiasta Suomea!
Kimmo Ohtonen

Millä kameralla kuvaat?

Kuvaan Canon 1D-X kameralla, sekä olen myös juuri hankkimassa Canon 5D MkIV kameraa. Käytän eri linssejä tilanteesta riippuen. Peruspakissani ovat 16-35mm/2.8, 70-200mm/2.8, 300mm/2.8 ja 600mm/4.

Miten varustaudut luontoon?

Varustaudun luontoon sen sanelemien ehtojen mukaisesti. Teen aina listan varusteista, joita tarvitsen, sekä oman listan kamerakalustolle, jota tarvitsen mukaan. Otan luonnollisesti selvää, minkälainen sää on tulossa ja mitä kaikkea varustusta tarvitsen matkallani. Kuvauksen suhteen kuvauskohde sanelee valmisteluitani. On mielestäni erityisen tärkeää tuntea luontoa, jota kuvaat. Miten lajit, joita haluat kuvata, käyttäytyvät ja elävät ja minkälainen niiden vuodenkierto on. Lisäksi tykkään suunnitella etukäteen, miten lähestyn kuvauskohdetta, oli kyseessä maisema tai elävä olento. Mihin aikaan vuorokaudesta, mistä kuvasta jne. Liikun useimmiten aamuyöstä hyvissä ajoin ennen kuin parhaimmat valot saapuvat.

Minkä kirjan luit viimeksi?  

Luin juuri Rosa Liksomin uusimman kirjan Everstinna. Aivan mestarillinen teos, joka maalaa yhden naisen tarinan kautta suuren kertomuksen maamme historiasta, Lapin kansallismaisemien keskellä. Nyt luen Salman Rushdien Keskiyön lapset – kirjaa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 – samana vuonna kun synnyin.

Kuukausikilpailujen tuomaristo

Kuukausikilpailujen tuomarit julkaistaan kilpailukuukauden alussa. Kaikki tuomarit ovat kokeneita Suomen Ammattiluontokuvaajat ry:n jäseniä ja tuomariston tärkeimpänä valintaperusteena on kuvan sisältö. Äänestystulokset, kuvaajan nimi tai muutkaan kuvan tiedot eivät vaikuta tuomariston valintoihin. Parhaat kuvat voittakoon!

Tapio Heikkilä

Tapio Heikkilä

Lokakuun tuomari

Lokakuun tuomarina toimii taiteen tohtori Tapio Heikkilä, joka työskentelee ympäristöministeriössä ympäristöneuvoksena, vastuualueenaan maisema-asiat. Tapio hyödyntää virkatöissään myös valokuvia, havainnollistaessaan maisemiin liittyvien ilmiöiden monia ulottuvuuksia. Työnsä ohessa hän on pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä sekä julkaissut maisema-aiheisia kuvateoksia. Viimeksi hän toimitti Suomen Ammattiluontokuvaajien valokuvateoksen Suomalainen maisema – Kotomaamme koko kuva.

Millä kameralla kuvaat?

On tärkeätä, että kameroita on monenlaisia, aina tarpeen mukaan käytettäväksi. Jämerin työkalu on Canonin 5D-sarjan digijärkkäri muutamine objektiiveineen. Kevyempänä välineenä on tällä hetkellä Sonyn RX 100, joka seuraa matkassa pikkureissuilla ja muutenkin. Aina taskussa kulkee kamerakännykkä, jolla voi harrastaa visuaalijumppaa kun mieli tekee. Eniten ikävöin vanhaa Hasselbladiani, joka toistaiseksi odottelee kaapissa monen muun filmikäyttöisen kameran seurana.

Miten varustaudut luontoon?

Luontoon meno määräytyy kohteen mukaan. Lähiluontoon ei suurempia valmistautumisia tarvita, senkun menee vaan. Hienompaa ja hienointa on jos ehtii ja pääsee oikealle retkelle, johon sisältyy maastoyöpymisiä ja nuotion tekeminen. Kirves, kattila, yöpymisvälineet ja hyvät eväät ovat homman aa ja oo. Kameroita ei tarvitse edes mainita; aina sellaisia on mukana. – Koskaan muuten ei luontoretkelle lähteminen ole jälkeenpäin harmittanut, oli keli mikä tahansa.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Käyn parhaillaan läpi kirjahyllyni luotetuimpia aarteita. Sain juuri päätökseen V.S. Naipaulin Talo mr Biswasille, joka lukijalleen tarjoaa trinidadilaista herkkua. Sen jälkeen avasin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, jonka kirjallisesta neroudesta saan taas nauttia ties kuinka monennen kerran. Seitsemän veljeksen taustalla elää vahvasti myös suomalainen maisema.

Jukka Palm

Jukka Palm

Syyskuun tuomari

Syyskuun tuomarina toimii Jukka Palm, turkulainen ammattiluontokuvaaja, erä- ja luonto-opas, melonnanohjaaja, arkeologi, luolailija ja luontoon erikoistuneen kuvalehden Lumon toimittaja, www.lumopublishing.fi. (Kuva: Taina Nyman)

Millä kameralla kuvaat?

Eniten kuvaan Canon EOS 7D -järjestelmäkameralla ja suosituimmat linssini ovat Canonin 100mm f/2.8L Macro IS USM sekä 100-400mm f/4.4-5.6 IS II USM. Mukana kulkee usein myös GoPro.

Miten varustaudut luontoon?

Kuulostaa varmasti kliseeltä, mutta sään mukaisesti. Yönyliretkillä varaudun kuitenkin sateeseen tai kastumiseen ennustuksista riippumatta. Sadeasu tai haalari on hyvänä suojana muille vaatteille ryömiessä tai kontatessa vaikkei sataisikaan. Varustautumista määrittävät tietysti myös kuvauskohde ja kulkupeli. Fillarin kyydissä kulkee isompi setti kuvauskalustoa kuin kajakissa. Kajakissa taas muuta varustetta enemmän. Luolissa pöly, muta, vesi ja mekaaninen rasitus tuovat omat haasteensa pakkaamiseen. Sammakoita kuvatessa kainaloihin ulottuvat kahluuhousut ovat mainiot. Talvella tarvitaan tuhti makuupussi ja lumikengät, eivätkä sormet tai varpaat saa palella.

Joskus pitää saada tietynlainen kuva nopeasti. Huomattavasti miellyttävämpää on kuitenkin jollakin tietyllä alueella pidempään oleilu löyhän kuvaussuunnitelman kera ja antaa sattumallekin mahdollisuus. Nykyään sellainen toteutuu melko harvoin, joten rentoa ja kuvaamista varten olen kehittänyt itselleni Kilsa kotiovelta -lähiluontoprojektin, jossa kuvaan Turun keskustan luontoa koko kirjossaan kilometrin säteellä kotioveltani. Tämän myötä lähiluonto on alkanut avautua aivan uudella tavalla ja retkelle voi lähteä vaikka vain puoleksi tunniksi.

Niin, ja hyvät eväät kruunaavat retken kuin retken!

Minkä kirjan luit viimeksi?  

Andrew Blackwell: Aurinkoloma Tšernobylissä ja muita seikkailuja maailman saastuneimmissa paikoissa.

Mika Honkalinna

Mika Honkalinna

Elokuun tuomari

Elokuun tuomarina toimii Mika Honkalinna, 52 -vuotias ammattiluonnonvalokuvaaja-kirjailija.

Olen lähtöisin Kymenlaaksosta, mutta viimeiset neljä ja puoli vuotta olen asunut Limingassa. Olen harrastanut luonnonvalokuvausta vuodesta 1978 ja kuvannut ja kirjoittanut ammatikseni vuodesta 1998. Pääkohteitani ovat pohjoinen havumetsäluonto ja etenkin pohjoinen talvi sekä ihmisen ja luonnon väliset suhteet ja suhteettomuudet.

Olen julkaissut 6 kirjaa. Kirjoittaminen on toinen  luontoni, joten teen myös kirjojeni tekstit. Kirjani Korppiretki valittiin vuoden luontokirjaksi 2017 ja nyt on työn alla kirja männystä, joka julkaistaan syyskuussa 2017 nimellä Honka. Se on valokuvateos, joka kertoo männyn asemasta pohjoisessa havumetsässä ja sen merkityksestä meille suomalaisille niin tarve- ja käyttöpuuna kuin suomalaiskansallisena kulttuuri-ikonina ja symbolina. Kirjan teksteissä yhdistyy kaunokirjallinen tarinankerronta tietopohjaiseen ainekseen.

Millä kameralla kuvaat?

Kuvaan kahdella järjestelmäkamerarungolla. Objektiivejä 20-millisestä 800-milliseen ja tarvittava määrä lisävarusteita.

Miten varustaudut luontoon?

Luontoon varustaudun valppain ja avoimin mielin sekä olosuhteiden mukaisin varustein.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Luin viimeksi Seppo Vuokon Latva pilviä piirtää -tietokirjan (Maahenki 2016), joka kertoo puiden elämästä.

Raisa Tasanto

Raisa Tasanto

Heinäkuun tuomari

Heinäkuun tuomarina toimii Raisa Tasanto, journalisti, kustannustoimittaja ja luontoon erikoistuneen kuvalehden Lumon päätoimittaja, www.lumopublishing.fi.

Millä kameralla kuvaat?

Kunnolla varustettu kamerareppu ja Nikon D800 kulkevat nykyisin valitettavan harvoin mukana, siksi harkinnassa onkin sopiva minijärkkäri, joka kulkisi liki huomaamatta matkassa. Käytän myös vanhaa Nikon D90-runkoa ja kannustan lapsianikin, jotka täyttävät pian 8, 7 ja 4 vuotta, kuvaamaan sillä. Toisinaan lainaan lasten Nikon- ja Canon-pokkareita. Arjen kuvat ja videot syntyvät nykyisin valtaosin kamerapuhelimella ja niitä jaetaan jatkuvasti reaaliajassa perheenjäsenten ja ystävien kanssa.

Miten varustaudut luontoon?

Rakastan metsässä kulkemista, suomaisemaa ja merenrantaa. Olen ehdottomasti kesäihminen ja voisin kesällä olla ulkona ja luonnossa yöt päivät. Kesällä korostuu varustautumisen helppous, kun ei anna hyttysten, mäkäräisten ja paarmojen häiritä. Kesäyöt ja eläinten kohtaamiset kesäyössä säväyttävät vuodesta ja kerrasta toiseen. Pukeudun sään mukaan ja varaan tarvittaessa eväitä matkaan. Hyvät ja ennen kaikkea omaan jalkaan mukavat kengät ovat aina kävellessä tärkeät. Nykyisin kuljen usein luonnossa lasteni kanssa, jolloin meillä on joko selkeä retkikohde, jossa vierailemme, tai sitten keskitymme lähiluontoon ja kaikkeen kiinnostavaan, mitä havainnoimme oman pihapiirimme ympäristössä metsätähdistä räkättirastaan ja variksen poikasiin, pellolla ruokaileviin metsäkauriisiin tai peltojen yllä lekuttavaan tuulihaukkaan. Kesällä seuraamme muurahaisten touhuja ja opettelemme perhosten nimiä, talvella tutkimme ja tunnistamme hangesta eläinten jälkiä. Lähiluontoon on helppo varustautua, eikä tarvitse miettiä lasten jaksamista ja sääolosuhteiden muuttumista. Kesäsade tai paukkupakkanen ei haittaa, jos sen “armoille” ei jäädä tuntikausiksi ja kun ei tarvitse jaksaa pitkiä paluumatkoja.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Lapsilleni ääneen Julian Goughin ja Jim Fieldin Karhu ja kaniini: Kaverin kamalat tavat -kirjan ja itsekseni Lassi ja Barbara Rautiaisen Villiä elämää – Wild Life Kainuu.

Tuomas Heinonen

Tuomas Heinonen

Kesäkuun tuomari

Kesäkuun tuomarina toimii espoolainen ammattiluontokuvaaja Tuomas Heinonen, jonka kuvaustyöskentely ei rajoitu vain luontoon. Varsinkin kesäkaudella Tuomaksen voit bongata häistä tai muualta miljööstä kuvaamasta ihmisiä. Katso Tuomaksen kotisivut täältä >> . Tuomaksen sivuilta löydät aktiivisen blogin, jossa joka viikko jotain uutta vähintään viikon kuvan merkeissä.

 

Millä kameralla kuvaat?

Canon EOS 1DX Mark II sekä vararunkoina Canon 5D mark III ja II. Käytössä myös muutama vanhempi GoPro erikoiskuvauksiin. Optiikkaa löytyy laajasti aina 14mm 500mm asti. Luonnossa kulkee useimmiten repussa mukana valovoimainen 24mm, 40mm pannukakku, 70-200 yleiszoomi sekä 500mm telejatkeineen. Hääkuvauksissa käytän valovoimaisia optiikoita ja niitä tuleekin välillä hyödynnettyä luontokuvauksessa . Etukäteissuunnittelu pitkälti määrittää mitä reppuun pakkaan mukaan.

 

Miten varustaudut luontoon?

Hyvällä mielellä ja riittävällä vaatetuksella. Kun varusteet on kunnossa, kuvaajan on lämmin ja kuiva olla niin kuvaustyöskentelykin on mielekästä. Lisäksi tietenkin mietin etukäteen mitä olen menossa kuvaamaan ja tarvitsenko jotain erityistä mukaan, lisävaatetusta tai näkösuojaa kenties. Etukäteissuunnittelu on aika tärkeässä osassa varustautumisen suhteen. Tykkään liikkua välillä yksin, mutta hyvän kuvaajakaverin kanssa liikkuminen ja tekeminen voittaa usein yksin liikkumisen. Liikun luonnossa toki ilman kameraakin mm. pyöräillen tai kalastaen. Kalastus on hyvää aivot narikkaan puuhaa tarkkuuta ja keskittymistä vaativan kuvauksen rinnalle, joskin olen mukavuuden haluinen ja kalastan lähinnä hyvällä ilmalla nautiskellen samalla säästä.

 

Minkä kirjan luit viimeksi?

Suomalainen Maisema – Saaristo

Henrik Lund

Henrik Lund

Toukokuun tuomari

Toukokuun tuomarina toimii lapinjärveläinen ammattiluontokuvaaja Henrik Lund.

Tutustu Henrikiin täältä >>

Millä kameralla kuvaat?

Canon EOS 1D X Mark II sekä EOS 5DS R

Miten varustaudut luontoon?

Kun lähden kuvausmielessä luontoon, vaatetus on tärkein, ja sitten kuvauskalusto määräytyy kuvausidean mukaan. Nykyään menen myös usein liikkumaan luontoon ilman kameraa, usein silloin suunnistamaan tai vaan liikkumaan luonnossa. Tällöin kompassi, karttamuovi ja suunnistuskengät ovat tärkein varustus.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Markus Torgeby: Löparens hjärta’

Susanna Aarnio

Susanna Aarnio

Huhtikuun tuomari

Huhtikuun tuomarina toimii Susanna Aarnio, hän on helsinkiläinen ammattiluontokuvaaja, kuvataiteilija ja luovan luontokuvauksen ja -taiteen opettaja. Susanna on metsäläinen ja luonnonsuojelija, joka haltioituu kasveista ja kaikesta luonnossa ruohonjuuritasolla. Hänelle luontokuvaus on kauneimmillaan valolla maalaamista, jossa kamera toimii (aika painavana) siveltimenä. Susannalle luonnon elonkirjo ja kiertokulku ovat ehtymätön ilon ja luovuuden lähde.

Millä kameralla kuvaat?

Olen kuvannut jo vuosia iki-ihanalla täyden kennon Nikon D4 FX-kamerarungolla. Ammatin puolesta täytyy olla aika monipuolinen objektiivivarasto, mutta läheisin suhde kuvaajana minulla on lähikuvaus- eli makrolinsseihini. Läpi koko elämäni jatkunut rakkaus kasvien kiehtovaan maailmaan on johdattanut ”retromakro-objektiivien” luokse. Nämä monia vuosia kovassa käytössä kestäneet ja edelleen mainiosti toimivat ”putket” ovat myös ekologisessa mielessä hyvä valinta luontokuvaajalle.

Miten varustaudut luontoon?

Kun astuu sisään metsään, kaikki muu siirtyy taka-alalle. On vain Suuri Luonto ja levollinen rauha! Kannattaa siis tankata aamulla ennen pitkää kuvauspäivää tarpeeksi nestettä ja tuhti puuroannos tykötarpeineen. Muuten voimat hyytyvät kesken parhaan virtauskokemuksen. Kunnon maastovarusteet ovat olennainen osa kuvausmukavuutta ja -kestävyyttä. Käytän koko vuodenkierron ajan samaa asua säädellen sitä olosuhteiden mukaan kerrospukeutumisella. Vannon näiden nimeen: vankat ja laadukkaat vaelluskengät, ”repeämätön” toppatakki ja likaa sietävät toppahousut. Riittävän isot kurahousut kulkevat aina kamerarepussa mukana, koska ne voi vetää varusteiden päälle vaikka kainaloon saakka ennen ryömimistä ojissa. Repusta löytyy myös monipuolinen valikoima liukuestehansikkaita, unohtamatta tietenkin jalkojen ja käsien lämpötyynyjä (tarrakiinnityksellä). Vuotamaton vesitermospullo on hyvä olla aina mukana ja välipalaksi runsaasti pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. En koskaan seuraa sääennusteita tai -tiedotuksia. Kaikki sääolosuhteet ja vuoden- ja vuorokaudenajat ovat yhtä ihania luonnossa liikkumiseen ja luontokuvaukseen!

Minkä kirjan luit viimeksi?

Sain lapsiltani joululahjaksi akateemikko Ilkka Hanskin postuumisti julkaistun upean kirjan: Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Luen sitä edelleen, tällä hetkellä kolmatta kertaa hitaasti, joka lauseeseen ja ajatukseen syvästi keskittyen. Tämä valitettavan ajankohtainen, luontoa intohimoisesti ja syvästi rakastaneen lempeän viisaan ekologin ja evoluutiobiologin valtavan elämäntyön avaava tietokirja kuuluisi olla koulujen lukulistalla. Tutkimusmatkoja saarille on mykistävä teos ja vaikuttava puheenvuoro luonnon biodiversiteetin vaalimisen puolesta. Jos on luontokuvaaja, on myös luonnonsuojelija.

Mikael Rantalainen

Mikael Rantalainen

Maaliskuun tuomari

Maaliskuun tuomarina toimii Mikael Rantalainen, helsinkiläinen ammattivalokuvaaja. Hän kuvaa maisemia ja tapahtumia, ja järjestää maisemavalokuvauskursseja.

Millä kameralla kuvaat?

Pääasiassa kuvaan kahdella Canonin 5Ds R -kameralla. Hyvin harvoin kuvaan pokkarilla tai kännykällä. Jos onnistun tallentamaan hienon tilanteen, niin haluan että kuvanlaatu riittää vaikka isoon vedokseen. Ja tykkään kuvata maisemia jalustalta, joten jalustan pariksi sopii paremmin järjestelmäkamera kuin pokkari.

Miten varustaudut luontoon?

Kuvaan mielelläni paljon pääkaupunkiseudulla, joten tärkein varustautuminen on sään mukainen pukeutuminen. Maisemavalokuvauksen kannalta, vuoden huippuhetket ovat kovat pakkaspäivät merisavuineen. Silloin saatan olla jopa 6 tuntia kuvaamassa -20°C pakkasessa. Lämmintä vaatetta siis tarvitaan, kuvaamisesta ei tule mitään jos palelee. Evästä tietysti myös mukaan, mutta pääkaupunkiseudulla eväiden täydentäminen onnistuu päivänkin aikana.

Säätiedotuksia seuraan myös aktiivisesti, useimmiten yritän metsästää puolipilvistä säätä tai mielenkiintoisia sääilmiöitä. Tähti- ja kuukuvauksessa toiveena taas on selkeä sää. Mutta kun sääennusteet ovat, erityisesti pilvisyyden suhteen, varsin epäluotettavia, niin kuvaamaan kannattaa lähteä välillä vaikkei ennustettu sää olekaan toiveiden mukainen. Välillä yllättyy iloisesti

Minkä kirjan luit viimeksi?

Luin viimeksi Jari Luomasen Ilmakehän ilmiöt, Synty, havaitseminen ja valokuvaaminen.

Jaana Kotamäki

Jaana Kotamäki

Helmikuun tuomari

Helmikuun tuomarina toimii Jaana Kotamäki, turkulainen kokopäivätoiminen ammattivalokuvaaja. Kuvausta niin studiossa kuin miljöössäkin, toimien myös valokuvauksen kouluttajana.

Millä kameralla kuvaat?

Käytössäni on kaksi täyden kennon kameraa, Canonin EOS -1D X ja 5D Mark III, joita vaihtelen aina kuvauskohteiden mukaan. Maisema- ja lähikuvauksessa matkassa on useimmiten 5 D Mark III ja eläinkuvauksessa 1D X.

Miten varustaudut luontoon?

Varustaudun aina pukeutumalla kelin mukaan, suosien kerrospukeutumista. Pakkasella kuuma juoma ja jalan- sekä kädenlämmittimet ovat usein paikallaan. Säätiedotuksia seuraan tarkkaan ja mikäli on odotettavissa kuulaita aamuvaloja ja sumuja, niin valmistaudun aikaiseen herätykseen. Mukaan lähtee kamerakaluston lisäksi ainakin jalusta, otsalamppu, leatherman ja kahvitermari sekä aikaa, sillä luovuus syntyy kiireettömyydestä ja levollisesta mielestä.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Luin viimeksi Bo Carpelan, Kesän varjot. Tällä hetkellä kesken on Peter Wohlleben, Puiden salattu elämä, josta huokuu kirjailijan syvä rakkaus luontoa, metsiä ja puita kohtaan.

Pekka Punkari

Pekka Punkari

Tammikuun tuomari

Tammikuun tuomarina toimii Pekka Punkari, valokuvaaja,tietokirjailija,kouluttaja joka tunnetaan innostavana opettajana ja suosittujen kuvausoppaiden ja artikkelien tekijänä. www.fotoinfo.fi

Millä kameralla kuvaat?

Kalusto vaihtelee kohteen ja tilanteen mukaan. Pyörä-ja kävelyretkillä mukana useimmiten vain ulottuva Panasonic Lumix FZ1000 -superzoomkamera. Kun reppu ja rahkeet kestävät, on mukana myös Canon EOS-järjestemä. Kajakista käsin maisema ja oma toiminta avautuu mainiosti Samsung Minijärkkärin runkoon istutetulla 8mm Samyang-kalansilmällä. Paljon kuvia syntyy ja menee heti jakeluun myös kamerapuhelimella.

Miten varustaudut luontoon?

Elän valosta ja seuraan ahkerasti sääennustuksia. Kun luvassa selkeä aamu, pakko päästä kuvauspaikalle ennen auringon nousua. Myös sumu ja lumisade verhoilevat maiseman kiehtovasti. Tärkeää on, että pääsee seuraamaan valonäytemiä ilman kiirettä. Odottaminen on usein parempi vaihtoehto kuin jatkuva paikan vaihto ja etsimimen.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Palasin juuri kuvausmatkalta Gambiasta,missä herkuttelin Aleksei Tolstoin vuonna 1923 kirjoittamalla hulvattomalla Mars-seikkailulla Aelita. Tieteiskirjallisuuden ohella mieltäni kiehtoo historia ja ihmismielen moninaiset koukerot.